Panostuksia Länteen, osallisuuteen, osaamiseen, työllisyyteen ja luonnon terveysvaikutuksien hyödyntämiseen
- Myyrmäki uuteen kukoistukseen
- Petikosta Länsi-Vantaan ulkoilun helmi
- Vantaasta aidon esteettömyyden mallikaupunki
- Oppiminen ja osaaminen koulutyön keskiöön
- Onnistunut työllisyys ja kotoutuminen
- Palautepalvelulle lisää resurssia
- Va-Ke hyvinvointialueesta edelläkävijä luonnon hyödyntämiseen terveydenhoidossa
Lue lisää:
Myyrmäki uuteen kukoistukseen
Myyrmäki on Vantaan suurin ja tiheimmin asuttu kaupunginosa Länsi-Vantaalla. Myös Myyrmäen suuralue on kaupungin suurin. Koko Lounais-Vantaa eli Askisto, Hämeenkylä, Hämevaara, Kaivoksela, Linnainen, Martinlaakso, Petikko, Vantaanlaakso, Vapaala, Rajatorppa ja Varisto nojaavat osaltaan Myyrmäen palveluihin. Tulevalla valtuustokaudella Myyrmäen ja erityisesti sen keskustan monipuolinen kehittäminen ja sen haasteiden ratkaiseminen on otettava erityisen luupin alle. Samalla Myyrmäen aluetta on tarkasteltava kokonaisuutena ja huomioitava pienempien lähiöiden tilannetta.
Myyrmäki on tunnettu monipuolisesta kulttuuritarjonnastaan ja katutaiteesta, kattavista palveluistaan, ravintoloista ja kaupoista, loistavista liikuntamahdollisuuksista, oppimisen ja kouluttautumisen ympäristöistä, hyvistä liikenneyhteyksistään, aktiivisista asukkaistaan ja yhteisöllisestä luonteestaan. Myyrmäessä on aivan omanlaisensa tunnelma. Sillä on Läntisen Vantaan keskuksena valtavasti potentiaalia kehittyä lumovoimaiseksi alueeksi, jossa halutaan paitsi vieraille ja tehdä työtä mutta myös asua.
Väkimäärän edelleen kasvaessa näistä palveluista ja niiden riittävyydestä on huolehdittava jatkossakin ja niiden edistämiseksi kaupungin on tehtävä hartiavoimin työtä. Kivijalan erikoisliikkeet, ravintolat ja kahvilat sekä kaupungin omat jo nyt olevassa olevan palvelut kuten, nuorisotilat, elokuvateatteri, museo ja opistot tarvitsevat hyvät tilat palvellakseen alueen asukkaiden hyvää arkea. Paikallisten palveluiden käyttäminen ja yrittäjien tukeminen ylläpitää elinvoimaa alueella.
Keskustan jumissa olevat kaavat on saatava mitä pikimmin eteenpäin. Ne ovat edellytys keskustan saattamiseksi toimivaksi, siistiksi ja viihtyisäksi. Jo se lisää turvallisuutta, mainetta ja hyvää oloa. Korvaavan rakentamisen myötä muun infrastruktuurin korjaaminen on erittäin tärkeässä roolissa. Panostukset eivät voi jäädä siihen vaan myös jatkuvasta ylläpidosta on huolehdittava. Katuympäristö, Paalutori ja pienet sievät aukiomme kaipaavat kunnostusta, penkkejä, katoksellisia pöytäryhmiä, vehreyttä ja istutuksia. Reittien ja pysäköinnin esteettömyyden huomioimisessa on rutkasti työstettävää. Reittien suunnittelussa olisikin otettava esteelliset käyttäjät mukaan suunnittelutyöhön. Palvelurakennetta on tarkasteltava kokonaisuutena ja muokattava siitä hyvää, sujuvaa arkea vahvistava. Jos huomataan, että jokin toiminto lisää turvattomuutta tai arkea haittaavia lieveilmiöitä, tehdään korjaavia toimenpiteitä matalalla kynnyksellä.
Myyrmäen alueen lähiöt ja pientaloalueet hyötyvät keskustan palveluista mutta myös niissä tietyt päivittäisen arjen palvelut on syytä pitää lähellä. Lähiöillä on väliä.
Petikosta Länsi-Vantaan ulkoilun helmi
Petikko on monipuolinen luonto- ja virkistysalue sekä osa Vantaan laajinta yhtenäistä metsäaluetta. Metsien lomassa on avaria peltoja ja niittyjä ja Keimolan Isosuon komea suomaisema hakee vertaistaan. Petikon ulkoilureitit soveltuvat niin kävelijöille, pyöräilijöille, hiihtäjille kuin retkeilijöillekin. Petikon portin yhteydessä on kuntoilulaitteita sekä pöytiä ja penkkejä eväshetkeä varten. Talvisin alue on hiihtäjien suosiossa. Latua lumetetaan ja lumisina talvina Petikkoon pääsee hiihtämällä Myyrmäestä reitti 2000:a pitkin. Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi tekee suunnittelutyötä yhteistyössä kaupungin kanssa reitti 2000:n kehittämiseksi erityisesti maastopyöräilyä silmällä pitäen. Tähän työhön kaupungin kannattaa sitoutua. Pyöräily on kovassa nosteessa pääkaupunkiseudulla ja eri tasoisia reittejä on vähän. Petikolla on siihen valtava potentiaali. Sen profiili sopii erinomaisesti pyöräilytarkoituksiin. Potentiaalia lisää hyvät liikenneyhteydet, sillä alue on hyvin saavutettavissa junalla.
Petikkoon on myös valmisteilla uusi ulkoilureitti, joka vie Kivistöstä Myllymäen kautta Petikkoon. Käytännössä Vehkalan ja Petikon välinen polku levennetään ulkoilureitiksi. Uuden ulkoilureitin on tarkoitus parantaa luontovirkistysalueen saavutettavuutta Vehkalasta ja muilta kehäradan asemilta. Reitti on noin kaksi kilometriä pitkä ja yhdistää valaistun Petikon ulkoilureitin Vantaanpuiston ulkoilureitteihin sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksiin.
Petikon alueen suosio ja saavutettavuuden paraneminen lisää painetta myös reitistön suunnitteluun ja palveluiden kohentamiseen. Petikon portille on tarvetta kiinteille wc-tiloille. Petikon ja Pyymosan laavut kaipaavat kunnostamista.
Vantaasta esteettömyyden mallikaupunki
Esteettömyys tarkoittaa sitä, että ympäristö, tuotteet ja palvelut ovat kaikkien ihmisten saavutettavissa ja käytettävissä, riippumatta heidän fyysisistä tai aisteihin liittyvistä rajoitteistaan. Vantaan kaupunki on jo oikealla tiellä esteettömyyden edistämisessä. Se mahdollistaa liikuntaesteisten pääsyä rakennettuun ympäristöön, toteuttaa tiettyjä etätoimintoja ja on kehittänyt selkokielistä viestintää. Esteellisten esteet ovat kuitenkin näitä toimia paljon suurempia. Liikkuminen kaupungissa ja luontoympäristössä liikunta- tai aistirajoitteen kanssa edellyttää edistyksellisempiä toimia. Kaupungin tulee olla asiassa kunnianhimoisempi ja luoda kaupungista aidosti esteetön.
Aito esteettömyys vaati esteettömyyden määritelmän korjaamista. Maailma ja kaupunki on muuttunut ja muutokset näkyvät myös esteellisyyksien skaalan laajenemisena. Esteettömyyttä ja turvallisen tilan määritelmiä tuleekin tarkastella uudestaan ja sisällyttää sisäilmaesteettömyys määritelmän sisään ja tehdä toimia myös sen edistämiseksi. Kokemusasiantuntijat tulee ottaa mukaan keskusteluun, suunnitteluun ja toimenpideohjelman laatimiseen. Todellinen asiantuntemus löytyy näiltä ihmisiltä. Työ- ja opiskelupaikkojen, kaupungin ja hyvinvointialueen toimitilojen sisäilman ja ihmisten käyttämien hajustekemikaalien vuoksi sisäilmaesteellisille tulee löytää muitakin ratkaisuja kuin etäpalvelut. Syrjintä on laissa kielletty. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja osallisuus kuuluvat kaupungin arvoperustaan
Kaupungin tulee, yhdessä viiteryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa, ryhtyä laatimaan toimintaohjelmaa Suomen esteettömimmän kaupungin rakentamiseksi. Me voimme olla asiassa valtakunnallinen edelläkävijä, jonka esimerkkiä muut kaupungit ja kunnat seuraavat.
Oppiminen ja osaaminen koulutyön keskiöön
Luodaan kouluihin positiivinen ja kannustava ilmapiiri, jossa oppiminen nähdään elinikäisenä prosessina. Hyvä vetää puoleensa hyvää, onnistuminen onnistumista. Käännetään suunta kohti osaamista ja annetaan ammattitaitoisten opettajien hoitaa työnsä rauhassa. Tällä hetkellä koulujen arjessa edetään pitkälti tukea tarvitsevien mukaan mukaan, kun meidän tulisi lähtökohtaisesti saada heikoimmat osaavampien imuun. Lapset ja nuoret tarvitsevat esikuvia ja tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Koulu on oppimisen paikka. Oppijat ovat erilaisia ja he tarvitsevat myös erilaisia ympäristöjä, pedagogisia ratkaisuja ja ryhmiä, jotta oppiminen edistyisi. Tasa-arvo ei toteudu tasapäistämällä. Tarjotaan oppilaille yksilöllisiä oppimispolkuja heidän tarpeidensa ja taitojensa mukaan. Liian heterogeeniset ryhmät eivät toimi oppimisen kannalta. Mahdollistetaan myös lahjakkaiden lasten edistyminen jarruttamatta sitä. Esimerkiksi erilaiset painotukset edistävät lahjakkuutta. Täytyy muistaa, että lahjakkuutta on monenlaista eikä esimerkiksi tuen tarve jossain, poista lahjakkuutta toisaalla.
Tehdään tiivistä yhteistyötä kodin, koulun ja muiden sidosryhmien välillä. Yhteistyö tarkoittaa yhteistä tavoitetta eli oppijan oppimista, vastuut jakautuvat kuitenkin eri tavoin. Koulutyössä on keskeistä vahvistaa perheiden ja huoltajien osallisuutta, roolia ja vastuuta. Osaamista heikentäviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin tulee puuttua laajasti erilaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa kuten terveydenhoidossa, sosiaalityössä, työllisyys- ja kotoutumispalveluissa, neuvolassa ja perheneuvonnassa. Opettajan tulee voida keskittyä opetustyöhön.
Tuodaan keinovalikoimiin erilaisia menetelmiä ja oppimisen ympäristöjä. Ulkona oppiminen palvelee kaikkia oppilaita osaamisen tasosta riippumatta. Sen avulla eroja voidaan myös toisaalta tasata eikä ryhmän heterogeenisuuskaan haittaa. Luontoympäristössä toimiminen lisää myös niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia.
Tuetaan opettajien jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja mahdollistetaan kouluttautuminen työajalla. Huolehditaan tarvittavista palkanlisistä ja henkilöstöeduista.
Työllisyyden ja kotoutumisen onnistuminen
Vantaan menestys työllisyys- ja kotoutumispalveluissa perustuu vahvaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä, henkilökohtaiseen palveluun sekä monikulttuurisuuden huomioimiseen kaupungin strategisessa suunnittelussa. Vantaalla asuu verraten paljon nuoria ja työikäisiä, joten edellytykset työllisyydelle ovat hyvät. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden riskit on tunnistettu. Toimenpiteitä tulee edelleen kehittää -ja seurata.
Oppisopimuskoulutus, yritys- ja oppilaitosyhteistyö, työharjoittelut ja nuorten ensi kertaa esimerkiksi kesätyöhön hakevien palkkaaminen ovat asioita, joihin Vantaalla on pureuduttava.
Eri kokoisten yritysten houkutteleminen Vantaalle on erittäin tärkeää. Yrittäjyyttä tulee tukea neuvonta- ja mentorointipalveluilla, rahoitusratkaisuilla, koulutuksella ja helpottamalla byrokratiaa. Nopeammat lupaprosessit, kevennetyt menettelyt hallinnonpidossa ja yhden luukun palvelut tukevat yrittäjiä. Kaupungin on aktiivisesti tutustuttava yrittäjiin ja yrittäjien tekemään työhön.
Monet maahanmuuttajat tulevat ovat yrittäjähenkisistä kulttuureista. Kaupungin tulee antaa ohjausta yrittäjyyteen hyödyntämällä olemassa olevia maahanmuuttajayrittäjien verkostoja ja mentorointia, lisätä suomen tai ruotsin kielen osaamista ja mahdollisuuksia koulutuksen täydentämiseen.
Vantaa on tarjonnut omakielisiä yhteiskuntaorientaatiokursseja, jotka antavat maahanmuuttajille perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta heidän omalla kielellään. Samaan aikaan vahva tuki kotimaisten kielten oppimisessa vahvistaa yksilöiden mahdollisuuksia työllistyä. Tämä helpottaa kotoutumista ja arjen sujuvuutta. Kotoutuminen koskee koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja. Kotoutuminen tarkoittaa oman paikan löytämistä yhteiskunnassa ja paikallisessa yhteisössä. On tärkeää vahvistaa kieli- ja kulttuuriyhteisöjen sisäistä toimintaa yhteisöjen sisältä käsin auttaa lisäämään tietoa ja osaamista suomalaisissa yhteisöissä esimerkiksi mentoroinnilla. Pitkään Suomessa asuneet ja kotoutuneet ovat tärkeässä roolissa uusien maahan muuttavien kotoutumisessa. Tähän kaupunki voi tarjota koulutusta ja työtehtäviä.
Työvoiman ulkopuolella olevien, erityisesti äitien tukemiseen on panostettava. Naiset ovat avainasemassa koko perheen hyvinvoinnin ja esimerkiksi lasten koulunkäynnin kannalta. Naisten kotoutuminen suomalaiseen ja vantaalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on hyvin tärkeää, jotta koko perheen hyvinvointi lisääntyy ja arki sujuu. Naisten siirtyminen kotoa työelämään on tasa-arvokysymys. Tässä työssä erilaiset naisverkostot voivat toimia hyvänä yhteistyökumppanina kaupungin rinnalla.
Palautepalvelulle lisää resurssia
Kaupungilla on laaja, koko kaupungin toiminnan kattava palautepalvelu. Palautetta voi antaa keskitetysti kaduista ja liikenteestä, kasvatuksesta ja koulutuksesta, liikunnasta ja ulkoilusta, puistoista, luonnosta ja ympäristöstä, rakentamisesta, kaavoituksesta ja asumisesta, työstä ja yrittämisestä, vapaa-ajasta sekä päätöksenteosta. Kaupungilla on käytössään myös pikapalaute, jossa asukas voi ilmoittaa katuvauriosta, kaatuvista puista, katujen aurauksesta ja kunnossapidosta, roskista, viallisista liikennemerkeistä ja -valoista, katuvaloista jne. Palautepalvelu on oiva keino asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi yhteisen hyvän ja kaupungin toimivuuden eteen. Kaupunkilaiset onkin nähtävä kumppaneina, joiden oman alueen tuntemusta ja arkista epäkohtien havaitsemista on järkevää hyödyntää.
Palautepalveluun tulee lisätä resurssointia. Tällä hetkellä tehtävään ei ole palkattuna henkilöstöä vaan tehtävää hoidetaan muun työn ohessa. On hyvin tärkeää, että kaupunki vastaa palautteeseen pikaisesti. Henkilöstön lisäksi tekoälyä voidaan helposti hyödyntää palvelussa.
Va-Ke hyvinvointialueesta edelläkävijä luonnon hyödyntämiseen terveydenhoidossa
Luonnossa oleilun ja liikkumisen sekä ulkoilun terveysvaikutuksista on paljon tutkittua näyttöä. Tuore Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys osoittaa, kuinka iso taloudellinenkin merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Hengitysterveyden edistämisen kannalta metsillä ja viherympäristöillä voi olla vaikutusta muun muassa astman ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja lääkityksen käyttöön. Vahvin näyttö löytyy luontoon pääsyn ja mielen hyvinvoinnin väliltä. Selvityksessä suositellaan, että luonnon terveysvaikutukset tulee ottaa entistä paremmin huomioon sosiaali- ja terveysalalla hoitopolkujen ja -suositusten suunnittelussa.
Luonto koetaan eri aistien kautta. Siellä liikkumisesta ja oleskelusta saatavat terveyshyödyt välittyvät eri mekanismeilla, jotka voivat vaikuttaa osittain samanaikaisesti. Monet luontokokemuksen vaikutukset ovat psyykkisiä, kuten stressin väheneminen sekä mielialan, keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden paraneminen. Lähellä sijaitseva luonto houkuttelee tutkitusti ihmisiä liikkumaan, mikä edistää terveyttä monin tavoin.