Hyvinvointi ja terveys

Hyvinvointi muodostuu arkisista perusasioista, kuten terveydestä, toimeentulosta ja elinoloista. Sosiaaliset suhteet, mahdollisuus osallistua ja olla osana yhteisöä sekä vapaus omannäköiseen elämään ovat tärkeä osa hyvinvointia kaikenikäisille. Ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ja neuvonta terveyttä edistävien elintapojen suhteen ovat tärkeä tuki terveydelle. Meidän on järjestettävä tarvittaessa nopea hoitoon pääsy. Kun reagoimme ajoissa, voimme säästää sekä inhimillistä kärsimystä että taloudellisia resursseja.

  • Neuvolan avulla tavoitamme henkilökohtaisesti kaikki perheet. Lapsen varhaisiin vaiheisiin, perheisiin ja esimerkiksi kotikäynteihin panostaminen on vahvasti ennaltaehkäisevää. Äidin hyvinvointi sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen on tärkeää koko perheen kannalta. Neuvolan rooli on tarjota tukea esimerkiksi fysioterapian, palautumisen seurannan ja ohjeistuksen muodossa. Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa auttaa havaitsemaan tuen tarpeen ajoissa ja kohdistamaan tuen oikealla tavalla. Kun lapsesta tai perheestä nousee esiin huoli, on tilanteeseen tartuttava heti ja kohdistetulla tuella.
  • Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja muu oppilashuolto saavuttavat neuvolan tapaan koko ikäluokan. On järkevää, että vahvistamme ja kehitämme jo olemassa olevaa, hyväksi todettua mallia niin peruskoulussa kuin toisen asteen- tai korkeakouluopinnoissa.
  • Työterveyshuollon tehtävä on taata hyvät työolosuhteet, tukea työ- ja toimintakykyä ja työssä jaksamista. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajalla on mahdollisuus itse tuottaa terveyspalvelut. Se heikentää liian usein palvelun laatua. Työterveyshuollon toiminta paranisi, jos sen järjestäjä olisi ulkopuolinen taho. Hoidon toteuttaminen hoidontarpeen, ei minimiresurssien mukaan, on järkevää. Työllisten määrä suhteessa työn ulkopuolella olevaan väestöön vähenee edelleen väestön ikääntyessä. Meillä ei ole varaa menettää nykyisten eikä tulevien osaajien työpanosta.
  • Vanhuusiässä on voitava elää omannäköistä elämää. Ihminen on yksilö vanhanakin. Toimintakyky ja tarpeet ovat erilaisia. Silloin, kun voimat eivät enää, on voitava luottaa muiden apuun. Perhe ja omaiset ovat tärkeässä roolissa myös tässä elämänvaiheessa. Yhteiskunnan palvelut tukevat ja täydentävät roolia. Hoivapalveluissa vuoropuhelu perheen ja hoitoa järjestävän tahon kanssa on perusasia. Hyvää hoitoa tulee tarjota myös silloin, kun omaisia ei ole tai he ovat syystä tai toisesta estyneitä.
  • Osallisuus ja esteettömyys ylläpitävät hyvinvointia ja terveyttä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus käydä koulua, opiskella, tehdä työtä, harrastaa, tavata muita ihmisiä ja osallistua. Esteettömyyteen ei riitä esteetön sisääntulo. Aito esteettömyys toteutuu silloin, kun sisäilma on terve eikä estä ihmisiä osallistumasta.
  • Elinympäristömme terveellisyys liittyy yhä kiinteämmin hyvinvointiimme ja terveyteemme. Ihmisen vaikutus ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, haitalliset päästöt ja vallalla oleva kertakäyttökulttuuri aiheuttavat haittaa globaalisti. Sisätilat kuuluvat oleellisesti elinympäristöömme. Ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvä kosteus ja ihmisten käyttämät kemikaalit vaikuttavat elinympäristöjen mikrobi- ja bakteerikantoihin. Väärät tavat rakentamisessa ja materiaalien heikko laatu aiheuttavat niin home- kuin kemikaaliperäistä sairastumista. Sisäilmasta sairastuneita on paljon. Valitettavasti sairastuneiden kohdalla yhdenvertaisuus hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin palveluihin ei toteudu. Puhtaiden tilojen puuttuessa on osallisuus koulutuksen ja työnteon suhteen vaakalaudalla. Se vaikeuttaa toimeentuloa. Sairastuneiden kohdalla terveys- ja sosiaalipalvelut eivät toteudu ilman puhtaita tiloja ja sairauden diagnoosinumeroa. Tarvitsemme erityisiä sisäilmaklinikoita, joihin osaamista, tutkimusta ja hoitoa keskitetään. Sairastuminen voi johtaa invaliditeettiin, jolloin vammaispalvelulain mukaiset palvelut on ulotettava myös sisäilman vuoksi toimintarajoittuneille. Asumiseen liittyvät palvelut vaativat uutta näkökulmaa. Moni sairastunut on myös asunnoton. Vakuutukset eivät korvaa menetyksiä, kriisiasumista ei ole tarjolla eikä puhtaita asuntoja löydy. Terveellisen ja puhtaan rakentamisen tuotantoa ja sen valvontaa on lisättävä reilusti. Tämä työ on paitsi korjaavaa myös ennaltaehkäisevää. Nyt näkyvä tilanne on vain jäävuoren huippu.