Kaikenikäisten kaupunki

  • Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien kaupunkilaisten tarpeiden huomioiminen on hyvä lähtökohta kaupunkisuunnittelussa.
  • Peruspalveluiden riittävyydestä tulee huolehtia kasvavan väkimäärän myötä.
  • Asuntotarjonnan on oltava monipuolista myös keskustoissa.
  • Keskustat ovat tärkeitä työpaikka- ja opiskelualueita. Pelkkiä asuntoja ei voida rakentaa. Myyrmäen asuntokanta kasvaa. Myös työpaikkakehitys on turvattava.
  • Vantaalla tulee kaavoittaa lisää pientalo- ja omakotitaloasumista. Erityisesti Länsi-Vantaalla se on ajankohtaista.
  • Laadukas ja kestävä rakentaminen, kiinteistöjen huolellinen ylläpitäminen, valaistus, katuverkostot ja niiden kunto, parkkipaikkojen sijoittelu, joukkoliikenteen suunnittelu, viheralueiden verkostojen yhtenäisyys ja palveluiden sijoittelu ovat oleellisia kaupunkilaisten sujuvan arjen mahdollistamiseksi.
  • Kiinteistöjen rakennusmateriaalien terveellisyys, rakentamisen ja korjaamisen laatu ja kosteudenhallinta ovat oleellisia kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vain terveissä rakennuksissa elää, työskentelee ja oleilee terveitä ihmisiä.
  • Kaupunkirakenteen kunnon säännöllinen seuranta ja huoltotyöt lisäävät viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
  • Mahdollisesta Vantaan ratikasta päätetään 2023. Päätös pitää tehdä suunnittelun tietojen ja lukujen sekä kaupungin sen hetkisen tilanteen mukaan. Sen pitää investointina kattaa Vantaan kustannusten osuus, mikäli sen rakentamiseen päädytään. Sen ei tule aiheuttaa veronkorotuksia. Sen tulee tuoda työpaikkoja ja tuloja kasvavan kaupungin palveluiden ylläpitämiseksi -ei niiden karsimiseen. Mielenkiintoinen kysymys onkin, mihin tulot kohdennetaan.
  • Teiden ja katujen on oltava ajantasaisia ja hyväkuntoisia. Myös keskustoissa, hyvienkin palveluiden äärellä on ihmisten päästävä liikkumaan sujuvasti autoilla ja pysäköimään myös keskustaan.

Lue lisää:

Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien kaupunkilaisten tarpeiden huomioiminen on hyvä lähtökohta kaupunkisuunnittelussa. Kun suunnittelemme ja kehitämme asuinalueita ja -ratkaisuja, palvelutarjontaa, toimintaympäristöjä, liikenneratkaisuja, harrastusmahdollisuuksia yhdessä ja erikseen sekä erilaisia osallisuuteen liittyviä ratkaisuja, on huomioitava niin kaupungin pienimmät asukkaat lapset, nuoret kuin aikuisväestö sekä iäkkäät kaupunkilaiset.

Emme tarvitse kaikille eri toimille erillisiä tiloja, kun iso osa on toteutettavissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa niiden peruskäytön ulkopuolella.  Samalla voimme paremmin panostaa koulurakennusten laatuun ja sisäilman terveyteen.

Keskustojen kehittäminen monipuolisina asumisen, palveluiden ja työpaikkojen alueina on tärkeää. Asuntotarjonnan tulee olla monipuolista myös keskustoissa. Isot perheasunnot ovat tarpeen pientaloalueiden lisäksi myös kerrostaloalueilla. On myös hyvä, että keskustat ovat eläviä ja että tapahtumia on myös arkipäivinä. Siksi kivijalkaan suunnitellut kaupat, kahvilat ja ravintolat ovat mielekkäitä. Suuri osa uusista vantaalaisista muuttaa keskustoihin. Palvelutarjonnasta kuten liikuntapaikoista tulee huolehtia kasvavan väkimäärän myötä. Keskustat ovat tärkeitä työpaikka- ja opiskelualueita. Pelkkiä asuntoja ei voida rakentaa. Myyrmäessä auntotuotanto kasvaa reilusti. Työpaikkakehityksen ja palvelurakenteen on seurattava tätä.

Vantaalla tulee kaavoittaa lisää pientalo- ja omakotitaloasumista. Tällä hetkellä erityisesti Länsi-Vantaalla tähän on tarvetta. Kolmen kaupungin kainaloon, Myyrmäen palveluiden läheisyyteen on viisasta rakentaa jo valmiille kaavoille sekä kaavoittaa uusia alueita. Vanhojen omakotitaloalueiden tiivistäminen tulee tapahtua maltilla. Ihmisen on voitava elää omannäköistä elämää myös vanhuksena. Tarvitsemme erilaisia, erilaiset ikäihmiset huomioivia asumismuotoja ja -ratkaisuja. Eri ikäisten, esimerkiksi Ikäihmisten ja nuorten asumisen yhdistäminen on hyvä ajatus ja sen kehittäminen suotavaa.

Kaupunkilaisen sujuvan arjen pohjana on hyvä ja toimiva kaupunkirakenne. Pelkällä tiivistämisellä emme tähän pääse. Laadukas ja kestävä rakentaminen, kiinteistöjen huolellinen ylläpitäminen, valaistus, katuverkostot ja niiden kunto, parkkipaikkojen sijoittelu, joukkoliikenteen suunnittelu, viheralueiden verkostojen yhtenäisyys ja palveluiden sijoittelu ovat oleellisia. Niillä on suoria vaikutuksia vantaalaisten arkeen. Infrastruktuurin kunnon säännöllinen seuranta ja huoltotyöt lisäävät turvallisuutta. Turvallisuuteen liittyvä valvonta ja ohjeistuksen tai säädösten laiminlyömisestä aiheutuvat seuraukset onkin syytä ottaa nykyistä tarkempaan tarkasteluun. Hoidettu ja siisti ympäristö sitouttaa asukkaatkin huolehtimaan alueestaan.

Vantaan ratikka herättää paljon keskustelua. Pelkkänä ratikkahankkeena Helsingin puolelta Itä-Vantaan kautta lentoasemalle, hanke ei ole mielestäni järkevä. Hankkeen tarkoitus on pitkällä aikavälillä muuntua laajemmaksi kokonaisuudeksi, joka yhdistää raiteilla Vantaan eri alueita ja sitoo kaikki Vantaan alueet yhteen. Rataverkon yhtenäisyys muun pääkaupunkiseudun kanssa on myös tavoitteena. Myös seudullisia palvelurakenteita on tarkoituksenmukaista kehittää yhteistyössä. Esimerkiksi Länsi-Vantaalta moniin Espoon tai Helsingin palveluihin on helpompaa päästä kuin oman kaupungin itäosiin.

Ratikan suunnittelulla on tiukat reunaehdot. Niistä on pidettävä kiinni. Ehdot edellyttävät esimerkiksi radan suunnittelun jatkamista osana seudullista verkkoa ja raiteiden jatkamista Aviapolisista Länsi-Vantaalle. Valtion osallistuminen hankkeen kustannuksiin on oleellista. Ratikkahanke on ennen kaikkea investointihanke. Ratikan suunnittelun rinnalla suunnittelussa on myös kaavarungot koko alueelle. Maan arvon nousun, asuntorakentamisen ja työpaikkojen myötä tulevien tuottojen on katettava Vantaan osuus investoinnista kokonaan. Kun vuonna 2023 on päätöksen aika, teen sen silloin käsillä olevat tiedon ja lukujen valossa. Veronkorotuksia tai palveluiden leikkauksia ratikka ei saa aiheuttaa.

Joukkoliikenneratkaisut helpottavat monen arkea. Ne eivät poista tarvetta autoiluille Vantaalla. Teiden ja katujen on oltava ajantasaisia ja hyväkuntoisia. Myös keskustoissa, hyvienkin palveluiden äärellä on ihmisten päästävä liikkumaan sujuvasti autoilla ja pysäköimään myös keskustaan. Joukkoliikenneratkaisut ja yksityisautoilu eivät ole vastakkaisia vaan vastaavat samaan tarpeeseen. Myös jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat oleellisia.