Vetovoimainen kaupunki asukkaan koko elinkaarelle
- Kaupunkisuunnittelussa on huomioitava eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien kaupunkilaisten tarpeet. Meidän huomioitava ihmisen koko elämänkaari, jotta asukkaat jäävät pysyvästi Vantaalle.
- Peruspalveluiden saatavuudesta ja laadusta on huolehdittava kasvavan väkimäärän myötä.
- Vanhojen keskustojen ilmettä tulee siistiä. Myyrmäkeen tulee kiinnittää lähivuosina erityistä huomiota Vantaan väkimäärältä suurimpana keskuksena.
- Keskustat ovat tärkeitä työpaikka- ja opiskelualueita. Niitä tulee kehittää entistä elinvoimaisemmiksi ja jopa lumovoimaisiksi alueiksi, jonne halutaan tulla vierailemaan myös muualta.
- Keskustoja ympäröivissä lähiöissä on ylläpidettävä tarvittavat lähipalvelut. Ne voivat osin olla myös liikkuvia yksiköitä.
- Vantaalla tulee kaavoittaa lisää pientalo- ja omakotitaloasumista. Erityisesti Länsi-Vantaalla se on ajankohtaista.
- Laadukas ja kestävä rakentaminen, kiinteistöjen huolellinen ylläpitäminen, valaistus, katuverkostot ja niiden kunto, parkkipaikkojen sijoittelu, joukkoliikenteen suunnittelu, viheralueiden verkostojen yhtenäisyys ja palveluiden sijoittelu ovat oleellisia kaupunkilaisten sujuvan arjen mahdollistamiseksi.
- Kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi kiinteistöjen rakennusmateriaalien terveellisyys, rakentamisen ja korjaamisen laatu ja kosteudenhallinta on tärkeää. Vain terveissä rakennuksissa elää, työskentelee ja oleilee terveitä ja hyvinvoivia ihmisiä.
- Tavoitteet liikenteen suhteen: Liikennejärjestelyiden tulee olla sujuvia ja monipuolisia. Kaupunki tulee olemaan vahvasti osa metropolialueen toimivaa raide- ja bussiverkostoa, sen tiet ja kadut ovat hyvässä kunnossa ja se kehittää sujuvia ja opastettuja pyöräily-, kävely- ja hiihtoreittejä.
- Ihmisten on päästävä liikkumaan sujuvasti autoilla myös keskustoissa ja pysäköimään hallitusti palveluiden lähelle.
- Kaupunkirakenteen kuntoa tulee seurata ja huoltaa säännöllisesti.
- Vantaan palautepalvelua tulee kehittää niin, että kuntalaisten antama palaute voidaan käsitellä nopeasti ja ryhdytään tarvittaessa pikaisiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.
- Luonto- ja viheralueet luovat Vantaalle lumoa. Kaupunkialueella viheralueiden tulee olla huoliteltuja ja niihin on kohdennettava myös palveluita kuten kahvila- ja käymäläpalveluista sekä katoksellisia oleilualueita.
- Vantaanjoki ja Keravanjoki virtaavat pitkän matkaa kaupunkimme alueella. Jokivarsi on ehdoton lumovoimatekijä. Sen varren huomioiminen kaupunkirakenteessa, hyvinvoinnintekijänä ja virkistyksen lähteenä on kannatettavaa.

Lue lisää:
Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien kaupunkilaisten tarpeiden huomioiminen on hyvä lähtökohta kaupunkisuunnittelussa. Kun suunnittelemme ja kehitämme asuinalueita ja -ratkaisuja, palvelutarjontaa, toimintaympäristöjä, liikenneratkaisuja, harrastusmahdollisuuksia yhdessä ja erikseen sekä erilaisia osallisuuteen liittyviä ratkaisuja, on huomioitava niin kaupungin pienimmät asukkaat lapset, nuoret kuin aikuisväestö ja iäkkäät kaupunkilaiset.
Kaupungissa toivotaan ettei Vantaasta tule läpikulkukaupunkia vaan, että nuoret ja opiskelijat jäisivät työhön ja perustamaan perheensä tänne. Siksi koko ihmisen elämänkaari on huomioitava.
Emme tarvitse kaikille eri toimille erillisiä tiloja, kun iso osa on toteutettavissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa niiden peruskäytön ulkopuolella. Samalla voimme paremmin panostaa koulurakennusten laatuun ja sisäilman terveyteen.
Keskustojen kehittäminen monipuolisina asumisen, palveluiden ja työpaikkojen alueina on tärkeää. Asuntotarjonnan tulee olla monipuolista myös keskustoissa. Isot perheasunnot ovat tarpeen pientaloalueiden lisäksi myös kerrostaloalueilla. On myös hyvä, että keskustat ovat eläviä ja että tapahtumia on myös arkipäivinä. Siksi kivijalkaan suunnitellut kaupat, kahvilat ja ravintolat ovat mielekkäitä. Suuri osa uusista vantaalaisista muuttaa keskustoihin. Palvelutarjonnasta kuten liikuntapaikoista tulee huolehtia kasvavan väkimäärän myötä. Keskustat ovat tärkeitä työpaikka- ja opiskelualueita. Pelkkiä asuntoja ei voida rakentaa. Erityisesti Myyrmäessä asuntotuotanto ja asukkaiden määrä kasvaa reilusti. Työpaikkakehityksen ja palvelurakenteen on seurattava tätä. Keskustoissa on suotavaa rakentaa ylöspäin lähimetsien rakentamisen sijaan.
Vantaalla tulee kaavoittaa lisää pientalo- ja omakotitaloasumista. Tällä hetkellä erityisesti Länsi-Vantaalla tähän on tarvetta. Kolmen kaupungin kainaloon, Myyrmäen palveluiden läheisyyteen on viisasta rakentaa jo valmiille kaavoille sekä kaavoittaa uusia alueita. Vanhojen omakotitaloalueiden tiivistäminen tulee tapahtua maltilla.
Ihmisen on voitava elää omannäköistä elämää myös vanhuksena. Tarvitsemme erilaisia, erilaiset ikäihmiset huomioivia asumismuotoja ja -ratkaisuja. Eri ikäisten, esimerkiksi Ikäihmisten ja nuorten asumisen yhdistäminen on hyvä ajatus ja sen kehittäminen suotavaa.
Kaupunkilaisen sujuvan arjen pohjana on hyvä ja toimiva kaupunkirakenne. Pelkällä tiivistämisellä emme tähän pääse. Laadukas ja kestävä rakentaminen, kiinteistöjen huolellinen ylläpitäminen, valaistus, katuverkostot ja niiden kunto, parkkipaikkojen sijoittelu, joukkoliikenteen suunnittelu, viheralueiden verkostojen yhtenäisyys ja palveluiden sijoittelu ovat oleellisia. Niillä on suoria vaikutuksia vantaalaisten arkeen. Infrastruktuurin kunnon säännöllinen seuranta ja huoltotyöt lisäävät arjen turvallisuutta. Turvallisuuteen liittyvä valvonta ja ohjeistuksen tai säädösten laiminlyömisestä aiheutuvat seuraukset onkin syytä ottaa nykyistä tarkempaan tarkasteluun. Hoidettu ja siisti ympäristö sitouttaa asukkaatkin huolehtimaan alueestaan.
Palautepalvelua on vietävä eteenpäin. Tekoälyn avulla siitä saadaan sujuvampaa. Asukkaat ovat alueensa asiantuntijoita. Se tekee palautteista tärkeitä kaupungille.
Vantaa on raidekaupunki, pian myös ratikkakaupunki. Hankkeen tarkoitus on pitkällä aikavälillä muuntua laajemmaksi kokonaisuudeksi, joka yhdistää ja sitoo raiteilla kaikki Vantaan alueet yhteen. Rataverkon yhtenäisyys muun pääkaupunkiseudun kanssa on aivan oleellista. Se muodostaa tukirangan kaupunkirakenteeseen. Helsingissä ja Espoossahan pikaratikka jo kulkee. Vantaan pitää pysyä yhteisessä kehityksessä mukana. Myös seudullisia palvelurakenteita on tarkoituksenmukaista kehittää yhteistyössä. Esimerkiksi Länsi-Vantaalta moniin Espoon tai Helsingin palveluihin on helpompaa päästä kuin oman kaupungin itäosiin.
Ratikan rakentamisella on tiukat reunaehdot. Ehdot edellyttävät esimerkiksi radan suunnittelun jatkamista osana seudullista verkkoa ja raiteiden jatkamista Aviapolisista Länsi-Vantaalle. Ratikkahanke on ennen kaikkea investointihanke. Ratikan suunnittelun rinnalla suunnittelussa on myös kaavarungot koko alueelle. Maan arvon nousun, asuntorakentamisen ja työpaikkojen myötä tulevien tuottojen on katettava Vantaan osuus investoinnista kokonaan pitkällä tähtäimellä. Ratikan rakentamisella asuntorakentamista ohjataan itäiselle Vantaalle uusille alueille. SE helpottaa painetta olemassa olevien keskustojen ja lähiöiden täydennysrakentamisessa.
Joukkoliikenneratkaisut helpottavat monen arkea. Ne eivät poista tarvetta autoiluille Vantaalla. Teiden ja katujen on oltava ajantasaisia ja hyväkuntoisia. Myös keskustoissa, hyvienkin palveluiden äärellä on ihmisten päästävä liikkumaan sujuvasti autoilla ja pysäköimään hallitusti paitsi kotiensa lähelle, myös keskustaan palveluiden äärelle. Joukkoliikenneratkaisut ja yksityisautoilu eivät ole vastakkaisia vaan vastaavat samaan tarpeeseen. Myös opastetut jalankulku-, pyöräily- ja hiihtoväylät ovat oleellisia.