Osallistuva ja aktiivinen kaupunkilainen
- Hyvässä ja toimivassa kaupungissa kaikenikäisillä kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua.
- Asukkaiden aktiivisuus omalla asuinalueella on voimavara.
- Eri-ikäisten kaupunkilaisten mahdollisuudet toimia ja harrastaa yhdessä ovat tärkeitä.
- Toimiva yhteistyö eri toimialojen kesken, vuorovaikutus ja kumppanuus muiden toimijoiden kanssa ovat kaupungin sujuvan toiminnan edellytys.
- Osallistuvaa budjetointia on hyvä kehittää edelleen. Asukkaat on otettava vahvemmin mukaan myös budjetoinnin toteutusvaiheeseen.
- Kaupungin palautepalvelussa saatu palaute on tärkeä osa kaupunkilaisten osallisuutta. Asukkaat näkevät lähialueiden tilanteen arjessa reaaliajassa ja ovat tärkeä tuki kaupungin kunnossapidolle.
- On tehtävä toimenpiteitä asukkaiden äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi.
- Esteettömyyden lisääminen ja esteiden poistaminen vahvistavat demokratiaa ja tasa-arvoa, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Lue lisää:
Hyvässä ja toimivassa kaupungissa kaupunkilaiset ovat osallisia, vauvasta vaariin. Hyvässä kaupungissa asukkaat vaikuttavat aktiivisesti omaan asuinympäristöönsä. Kaupungin asukkaiden ideat ja toiminta erityisesti oman asuinalueen kehittämiseksi luovat kaupunkia. Asukkaiden omaehtoinen aktiivisuus ja vaikuttaminen ovat voimavara kaupungille ja lisäävät sen elinvoimaa. Osallisuus ja kumppanuus lisäävät asukkaissa arvostuksen ja omistajuuden tunnetta sekä sitouttaa huolehtimaan omasta elinympäristöstään. Se lisää hyvinvointia ja tuo turvallisuutta.
Kaupungin palvelut jakautuvat erilaisiin sektoreihin ja siiloihin. Ihmiset elävät kuitenkin kokonaista elämää ja jakavat usein samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja tarpeet —elämänvaiheesta ja iästä riippumatta. Näin ollen myös palveluita on tulevina vuosina entistä enemmän tarkasteltava limittäin. Toimiva yhteistyö eri toimialojen kesken, vuorovaikutus ja kumppanuus muiden toimijoiden kanssa ovat kaupungin sujuvan toiminnan edellytys. Kaupungissa on hyvä elää, toimia ja oppia yhdessä eri elämänvaiheissa olevien ihmisten kanssa.
Kaupunki voi vaikuttaa osallisuuteen ja yhteisön mahdollisuuksiin mm. tarkastelemalla koulurakennuksia asuinalueiden toimintakeskuksina. Niiden tulee olla eri-ikäisten kaupunkilaisten yhteisessä ilta- ja viikonloppukäytössä vapaa-ajan harrastustoiminnan ympäristöinä niin liikunnan, käsityön, ruoanlaiton, kielten opiskelun, musiikin, kuvataiteen piirissä. Emme tarvitse kaikille eri toimille erillisiä tiloja, kun iso osa on toteutettavissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa niiden peruskäytön ulkopuolella. Samalla voimme paremmin panostaa koulurakennusten laatuun ja sisäilman terveyteen. Vähemmän voi olla enemmän.
Yhteistyötä ja osallisuutta on tarkasteltava myös taloudellisesti. Niin maailmalla kuin Suomessakin osa kunnista käyttää osallistuvaa budjetointia, jossa kaupunkilaiset ovat mukana päättämässä kaupungin rahavarojen käytöstä. Vantaalla työ on aloitettu ja sitä on kehitettävä edelleen niin alueellisesti kuin esimerkiksi kouluissa. Osallisuus sitouttaa ja luo yhteisiä päämääriä yhteisöille. Osallistuvan budjetoinnin seuraavissa vaiheissa on asukkaat otettava vahvemmin mukaan ja toimialojen yhteistyötä tiivistettävä. Lue lisää tekemästäni aloitteestani liittyen Osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen (blogikirjoitus 25.3.2024).
Vantaalla on erinomainen mahdollisuus kehittyä Suomen esteettömimmäksi kaupungiksi. Esteettömyyden käsite on määriteltävä uudelleen. Sen pohjalta kaupunkia on kehitettävä entistä esteettömämmäksi ja huomioitava eri tavoin vammautuneet asukkaat, sairastuneet ja sisäilmaesteelliset.