Sivistys

Sivistyneessä yhteiskunnassa luotamme yksilön kykyyn tehdä omaa elämäänsä koskevat valinnat ja vahvistamme tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Ymmärrämme, etteivät ihmisen toimintakyky tai mahdollisuudet ole kaikissa tilanteissa samanlaisia. Silloin tuemme ja autamme heikommassa asemassa olevia. Lapset ovat erityisessä asemassa.

Sivistyneessä yhteiskunnassa toimimme rakentavasti ja hyvinvointia lisäävästi, yhteisesti sovittuja sääntöjä noudattaen. Tärkeää on myös sydämen sivistys. Sen perustana on itsensä arvostaminen, kyky empatiaan ja kunnioitus elämää ja muita ihmisiä kohtaan. Sivistykselle luomme pohjan kasvatuksen ja koulutuksen avulla. Suomalaisen yhteiskunnan helmi on koulutusjärjestelmä, jonka avulla mahdollistamme elinikäisen oppimisen. On tärkeä tukea osaamista ja tarjota koulutusta läpi elämän myös ilman tutkintovaatimuksia. Sivistyneessä yhteiskunnassa arvostamme erilaisia taitoja ja osaamista.

  • Varhaiskasvatuksen avulla luomme kaikille lapsille mahdollisuuden oppia pienestä pitäen, lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. On tärkeää tarjota vaihtoehtoja, jotka sopivat erilaisten perheiden tarpeisiin. Päiväkotien lisäksi pedagogisesti tuettu perhepäivähoito, avoimet päiväkodit ja kerhot tuovat perheille valinnan mahdollisuuksia. Työikäisten vanhempien on tärkeää olla mukana työelämässä. Vanhempien pitää voida luottaa hyvään hoitoon ja pedagogiikkaan. Laadukas varhaiskasvatus auttaa lapsiperheiden arkea sujumaan.
  • Esiopetuksen aloitus viisivuotiaana on kannatettavaa. Nelivuotinen esi- ja alkuopetus muodostavat erityisen nivelvaiheen. Panostaminen näihin varhaisiin vuosiin huomioi ja tukee lapsen oppimiskykyä ja samalla ennaltaehkäisee oppimisen vaikeuksia. Erityisesti suomen kielen ja kielellisen kehityksen merkitystä on tarpeellista korostaa.
  • Perusopetukseen on tärkeää resursoida. Kasvatus- ja opetustehtävät ovat lisääntyneet. Niiden ja uusitun opetussuunnitelman toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Oppiminen itsessäänkin on aikaa vievää ja vuorovaikutuksellista, joten tuntimääriä perusopetuksessa on tarpeen lisätä. Ketään ei saa laskea läpi peruskoulun ilman riittävää osaamista ja jatko-opintokelpoisuutta. Oppivelvollisuutta ei tarvitse hyvän perusopetuksen jälkeen laajentaa vaan riittävillä perusopetuksessa saavutetuilla taidoilla ja sujuvalla ohjauksella voimme motivoida nuoria tärkeisiin jatko-opintoihin.
  • Oppimisen tuki ja oppilashuolto on merkittävä osa oppimista ja opiskelua. On hyvä toteuttaa sitä mahdollisimman varhain, nopeasti ja riittävällä intensiteetillä. Erilaiset oppijat tarvitsevat erilaista ohjausta ja tukea. Pienluokkia ja niihin koulutettuja opettajia on liian vähän. Integroituminen on toteutettava oppilaan tilanteen mukaan. Myös yleisen opetuksen piirissä opiskelevat tarvitsevat ajoittain joko yleistä tai tehostettua tukea, oppilashuollon tai avustavan henkilöstön läsnäoloa.
  • Painotetun opiskelun mahdollisuuksia on ylläpidettävä ja kehitettävä. Lahjakkuutta ja erilaista osaamista on edistettävä. Opiskelu on myös motivaatiokysymys.
  • Sisäilmasta sairastuneet lapset ja nuoret on pidettävä opetuksessa kiinni. Heille on turvattava tarvittavat opetuksen tukitoimet ja järjestelyt sekä puhdastilat. Sairastuneiden mahdollisuudet tasa-arvoiseen opiskeluun ja työelämään on turvattava. Epäterveellinen elin- ja opiskeluympäristö heikentää myös terveiden oppimistuloksia. Tilojen rakentamisessa on siirryttävä terveelliseen ja turvalliseen tuotantoon ja laadunvalvontaan.