Osaava Vantaa
- Kaupungin koulutuksellinen profiili ja kiinnostavuus opiskelukaupunkina ovat voimakkaita veto- ja pitotekijöitä.
- Hyvä kaupunki huolehtii suurimman työntekijäryhmänsä (kasvatus- ja opetustyö) hyvinvoinnista sekä huolehtii tarvittavista palkanlisistä ja kilpailukykyisistä henkilöstöeduista.
- Sivistyskaupungin tehtävä on panostaa laadukkaaseen opetukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja vapaaseen sivistystyöhön.
- Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat mitä oivallisimpia kunkin alueen toimintakeskuksia. Kaupungin onkin viisasta tarkastella kouluverkkoa vielä enemmän osana muuta palvelurakennetta.
- Koko on oppimisen oppimisen ympäristöä. Oppiminen ei rajoitu päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen seinien sisälle.
- Ulkona oppiminen vastaa moneen haasteeseen. Se lisää liikuntaa, mahdollistaa luontosuhteen synnyn sekä vaikuttaa lapsen ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen.
- Varhaiskasvatuksessa pienet ryhmät ja pätevä henkilöstö ovat oleellisia.
- Varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattoripalveluiden toteuttamisesta on hyvä kokemus. Tätä työtä on jatkettava. Koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon palvelut tulee säilyttää siellä, missä oppilaat ovat.
- Esi- ja alkuopetuksen kehittäminen tiiviiksi nelivuotiseksi kokonaisuudeksi ennaltaehkäisee oppimisen vaikeuksia.
- Tuntikehys eli koulun viikoittainen oppituntien määrä on pienentynyt ja opetuksen tehtävät lisääntyneet. Tuntimäärän lisääminen on oleellista opetuksen laadun ja kiireettömyyden saavuttamiseksi.
- Oppijat ovat erilaisia ja tarvitsevat sopivan ryhmän ja opetustavan.
- Osaamista heikentäviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin tulee puuttua laajasti erilaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa kuten sosiaalityössä, työllisyys- ja kotoutumispalveluissa ja perheneuvonnassa. Opettajan tulee voida keskittyä opetustyöhön.
- Koulutyössä on keskeistä vahvistaa perheiden osallisuutta, roolia ja vastuuta.
- Lahjakkuutta tulee tukea. Painotettuja linjoja koulujen sisällä on kehitettävä edelleen.
- Vantaalla tarvitaan esikuvia. Panostetaan nuoriin lahjakkaisiin urheilijoihin, muusikoihin ja taiteentekijöihin.
- Lukutaidon ja -innon nosto koko kaupungin strategiseksi teemaksi tukee elinikäistä oppimista.
- Kuoron tuominen kaikkiin kouluihin yhteistyössä lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden kanssa on monella tapaa viisasta. Laulaminen tukee myös lukemista.
- Kaupungin on pidemmällä aikavälillä aktiivisesti lähdettävä tavoittelemaan yliopistokoulutusta muiden isojen kaupunkien tavoin.

Lue lisää:
Koulutuksen järjestäminen on yksi kaupungin merkittävimmistä tehtävistä. Kaupungin tuleekin panostaa koulutustarjontaan ja sen laatuun varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja vapaaseen sivistystyöhön elinikäisen oppimisen nimissä. Kaupungin koulutuksellinen profiili ja kiinnostavuus opiskelukaupunkina ovat lähitulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. Se on voimakas veto- ja pitotekijä.
Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli. Sen avulla perheiden arki on sujuvaa ja pienten lasten vanhemmat voivat tehdä työtään. Varhaiskasvatuksen avulla voimme tukea oppimista ja ehkäistä oppimisen vaikeuksia. On tärkeää, että pienten lasten hoivassa, kasvatuksessa ja opetuksessa on tilaa ja aikaa. Oppiminen ei ole liukuhihnatyötä. Pienet ryhmät ja pätevän henkilöstön riittävyys ovat tärkeitä. Kielen kehityksen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen on seuraavalla valtuustokaudella nostettava erityiseen tarkasteluun. Työ alkaa varhaiskasvatuksessa. Tiivis yhteistyö neuvolan kanssa silloin, kun perhe ja vanhemmat tarvitsevat matalan kynnyksen tukea lapsen kasvun ja kehityksen haasteisiin, vanhemmuuteen tai vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyen, on oleellista. Kuluneella valtuustokaudella kokeilu maksuttomista varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattoripalveluista on otettu vastaan erittäin hyvin. Tätä työtä on jatkettava ja kehitettävä edelleen.
Esi- ja alkuopetus on nähtävä kokonaisuutena. Vantaa on mukana esiopetuskokeilussa, jossa jo 5 -vuotiaat pääsevät esiopetukseen. Tämä on erittäin kannatettavaa ja oikea-aikaista osaamisen tukea. Esi- ja alkuopetuksesta tulee kehittää nelivuotinen kokonaisuus. Esi- ja alkuopetuksen maailmat on linkitettävä tiiviimmin yhteen. Perusopetuksessa on hyvä panostaa erityisesti näihin varhaisiin vuosiin. Se toteutuu vain koulutetun, pätevän ja hyvinvoivan henkilöstön avulla.
Koulun perustehtävä on opetus ja oppiminen. Osaamisen taso peruskoulussa on kuitenkin laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Opetuksen tehtävät ovat lisääntyneet. Nyt niitä on syytä tarkastella kriittisesti ja ohjata koulutyön ulkopuolisia tehtäviä oikeille tahoille. Näin ollen käytettävissä oleviin resursseihin ja niiden kohdistamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tuntimäärän riittävyys on aivan oleellista opetuksen laadun ja kiireettömyyden saavuttamiseksi. Opettajille on maksettava lisääntyvästä työstä tietysti riittävä korvaus. Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä on tärkeää tarjota varhaista ohjausta oikeanlaisen avun piiriin ja oppijan kyvyille sopiva opetustapa ja -ryhmä sekä varmistaa sopivat ryhmäkoot. Yhtä tärkeää on varmistaa opettajaresurssin sekä tuntimäärän riittävyys. Oppijat ovat erilaisia ja opiskelu sujuukin paremmin erilaisissa ryhmissä. Joku tarvitsee enemmän tukea oppimiseensa. Osa tarvitsee räätälöityjä ratkaisuja opiskelun tueksi ja jopa sen mahdollistamiseksi. Toiselle nopea edistyminen, valinnaisuudet ja painotukset ovat motivaation ylläpidon edellytys. Emme saa jarruttaa hyvää oppimiskykyä tai lahjakkuutta. On muistettava, että lahjakkuuttakin on hyvin monenlaista eikä oppimisen haaste toisaalla estä lahjoja toisaalla.
Koulutyössä on keskeistä vahvistaa
perheiden osallisuutta, roolia ja erityisesti vastuuta. Perhe on tärkein tekijä lapsen ja nuoren elämässä. Vanhemman tehtävä on huolehtia lapsen kasvatuksesta, koulunkäynnistä ja siitä, että hän itse ikätasonsa mukaan ottaa vastuuta koulunkäynnistään ja oppimisestaan. Vanhemman tehtävä on huolehtia, että opiskelun perusedellytykset kuten riittävä lepo, ravinto ja liikunta toteutuvat. Vanhemman tehtävä on myös olla kiinnostunut lapsensa koulunkäynnistä, auttaa läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa. Tilanteissa, joissa lapsi tai nuori oireilee tai on joutunut ongelmiin, on yhteisymmärryksen ja vastuunjaon merkitys suuri. Ilman perheen mukana oloa, monet koulun toimenpiteet menevät hukkaan. Väkivalta ei kuulu kouluun missään muodossa. Väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi tai nuori ja hänen perheensä on ohjattava oikeanlaisen avun piiriin. Väkivaltaa käyttävä lapsi ei ole koulukuntoinen. Jos ratkaisut oman perheen kanssa eivät onnistu, on lastensuojelulla tärkeä rooli. Lastensuojelulliset toimenpiteet on toteutettava viipymättä ja lapsen hyvinvoinnin parhaaksi.
Toisen asteen koulutus niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiopuolellakin ovat pitkään olleet murroksessa. Monipuolinen toisen asteen koulutustarjonta on tärkeää. Vantaalla on rakenteilla uusi oppimiskampus ja lukio. Ne tulevat todella tarpeeseen. Nuoret tarvitsevat opiskelupaikan lisäksi motivaatiotekijöitä eli kiinnostavia sisältöjä opiskeluun innostamiseksi, hyvää ohjausta opiskeluvalintoihin ja -rutiineihin sekä aikuisten läsnäoloa. Monipuoliset painotetun opetuksen mahdollisuudet ja linjat nuorille ovat tärkeitä. Niiden motivaatiovaikutukset ovat kiistattomat. Erilaisia lahjakkuuksia tulee tukea.
Vantaalla tarvitaan esikuvia. Urheilu laajalla skaalalla tuottaa heitä. Tartutaan siis siihen kiinni ja panostetaan lahjakkaisiin, menestyviin nuoriin urheilijoihin mahdollistamalla heille tilaisuuksia esitellä taitojaan, nostamalla heitä esiin ja tarjoamalla taloudellista tukea suoraan urheilijalle stipendien ja palkintojen muodossa.
On hyvä huomata, että opiskelijat usein kiintyvät ja sitoutuvat opiskelukaupunkiinsa ja helpommin hakeutuvat myös sinne töihin. Työpaikkojakin syntyy sinne, missä osaava työvoima on. Vantaalla on onneksi hyvät mahdollisuudet opiskella ammattikorkeakouluissa. Olisi tärkeää pitää myös ne opiskelijat Vantaalla, jotka hakeutuvat yliopistokoulutukseen. Kaupungin onkin pidemmällä aikavälillä aktiivisesti lähdettävä tavoittelemaan yliopistokoulutusta muiden isojen kaupunkien tavoin.
Lukutaito ja sen heikkeneminen on huolestuttanut viime vuosina. Tämä huoli lasten ja nuorten, mutta myös aikuisten lukutaidon tasosta on muutettava ratkaisuiksi. Lukutaidon ja -innon nosto koko kaupungin strategiseksi teemaksi voi olla osa ratkaisua. On tärkeää, että oppimisen perustyökalut ovat kunnossa. Lukutaito ja ymmärrys kielestä ovat edellytys sujuvaan arkeen, osallisuuteen ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon. Lukeminen avaa ovia itsetuntemukseen, sosiaalisten ja empatian taidon kehittymiseen sekä mielikuvituksen hyödyntämiseen. Digitalisoitumisen myötä lukutaidon on oltava entistä tarkempaa. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala on tässä keskeisessä asemassa. Lukustrategia sopii kuitenkin oivallisesti myös muille kaupungin toimialoille. Palveluita onkin tulevina vuosina entistä enemmän tarkasteltava limittäin. Lukustrategian avulla voimme vahvistaa paitsi oppimisen perustyökalua, voimme myös tuoda eri ikäiset kaupunkilaiset yhteen.
Sivistys on ihmisen kykyä kommunikoida, viestiä ja keskustella toisten ihmisten kanssa. Lukutaidon ja kielen kehittäminen on yhteisöllistä ja sukupolvet läpäisevää. Vantaalla on hyvät puitteet luoda sivistyspalveluiden ja muiden toimialojen yhteistyönä Kaupungin lukutalkoot. Opiskelijat voivat harjoittaa lukutaitoaan ilahduttamalla yksinäistä vanhusta lukemalla. Tekemistä arkeen kaipaava eläkeläinen voi käydä kertomassa tarinoita lapsille päiväkodissa. Yhtä hyvin voi nähdä eri-ikäisiä vantaalaisia kilpailemassa lukemisen eri lajeissa, esimerkiksi vaikka vuosittain järjestettävissä Vantaan lukumestari tai väittelykilpailussa. Myös musiikki ja laulu vahvistaa kieltä -ja vieläpä varsin nautinnollisella tavalla. Toivon, että laulukulttuuri jalkautuu jälleen vahvasti kouluihin. Miten hienoa olisikaan, jos kaikissa vantaalaiskouluissa toimisi kuoro. Vain mielikuvitus on rajana!
Koulut ja oppilaitokset ovat mitä oivallisimpia kunkin alueen toimintakeskuksia. Kaupungin onkin viisasta tarkastella kouluverkkoa vielä enemmän osana muuta palvelurakennetta. Uudet rakennukset tai peruskorjaukseen tulevat koulut on mahdollista suunnitella ja toteuttaa muu käyttö huomioiden. Näin voimme panostaa koulurakennusten laatuun paremmin ja ehkäistä sisäilman ongelmien syntymistä, ehkäistä altistumisia ja sairastumista. Toisaalta, jos kannustamme erilaisin toimin ajattelemaan koko kaupunkia oppimisen ympäristönä, jalkautamme oppimista ulos luokkahuoneista aitojen ilmiöiden äärelle. Samalla voimme lisätä merkittävästi lasten ja nuorten liikkumista istumisen sijaan. Ulkona oppiminen on vastaus moneen nykylasten elämän ja yhteiskuntamme haasteeseen.