Ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja hyvinvointipalvelut

  • Hyvinvointityö on kaikkien toimialojen yhteinen tehtävä. Hyvä koordinointi sujuvoittaa sitä.
  • Kaupungin tarjoamat monipuoliset liikuntamahdollisuudet ovat avain hyvinvoinnin edistämiseen.
  • Hyvinvointimentorointi on todettu erittäin hyväksi keinoksi edistää aikuisväestön hyvinvointia. Siitä on pidettävä kiinni.
  • Ulkoilulla ja luonnossa oleilulla ja virkistäytymisellä on tutkitusti monia hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Kaupungin tulee panostaa niihin.
  • Kaupungin työntekijöiden työterveydenhoidon tulee olla sujuvaa ja riittävää huomioiden tehtävänkuvat ja ikävaiheiden tuomat haasteet. Myös muut hyvinvointia edistävät henkilöstöedut ovat tätä päivää.
  • Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon tulee olla sujuvasti saavutettavissa. Neuvolan tulee olla saavutettavissa julkisin kulkuneuvoin. Niillä on oltava myös vahva ohjaava rooli muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
  • Lastensuojelu on myös kaupungin tehtävä. Päiväkotien ja koulujen moniammatillisen työn tulee olla strukturoitua selvin askelmerkein ja vastuunjaoin. Lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuus on ensisijaista.
  • Perheen kohdatessa vakavan kriisin kuten lapsen tai vanhemman vakavan sairastumisen tai menehtymisen, on avunsaantiin ohjattava siellä, missä asia käy ilmi. Ei odoteta, että perhe tai lapsi itse kykenisi hakemaan apua.
  • Päiväkotien, kouluruoan ja vanhusten palvelulaitosruoan tulee olla ravitsevaa ja maukasta. Kuullaan käyttäjiä asiassa.
  • Yksityiset hyvinvointipalveluiden tuottajat ovat erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Lue lisää:

Ihmisen hyvinvointi on laaja asia ja sisältää koko elämän. Kaupungin hyvinvointipalvelut kuuluvatkin kaikille toimialoille; kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin, kasvatuksen ja oppimisen, kaupunkiympäristön sekä kaupunkistrategian ja johdon toimialoille. Niiden välinen koordinointi on ensisijaisen tärkeää, jotta hyvinvoinnin eri tasot tulevat huomioiduksi mahdollisimman tehokkaasti.

Kaikenikäisten terveyttä on tuettava kattavalla liikuntatarjonnalla. Vantaalla onkin monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Erityisen ilahduttavaa on eri puolille kaupunkia rakentuvat ulkoliikuntapaikat, kuntoportaat, hiihtoladut, luistelukentät, pyöräilyreitit ja ulko-uintimahdollisuudet sekä monet muut kaikille avoimet ja maksuttomat liikuntapaikat. Huolta kuitenkin herättää suurimpien keskusta-alueiden liikuntapalveluiden riittävyys väkimäärän edelleen kasvaessa. Alueiden kunnossapidosta on huolehdittava nykyistä paremmin ja kaupunkilaisia on ohjattava eri alueiden asianmukaiseen käyttöön entistä selkeämmin. Kannatan jo hieman unohduksiin jäänyttä valistustyötä.

Kaupungin lähimetsät, virkistys- ja luontoalueet ovat erittäin tärkeitä vantaalaisille. Eri ikäisten kaupunkilaisten ohjaaminen niiden käyttöön oman hyvinvoinnin edistämiseksi vaatii vielä toimenpiteitä. Monet tutkimukset puhuvat luonnossa oleilun merkityksestä niin mielenterveyden kuin fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kaupungin tulee entistä enemmän opetella hyödyntämään sitä. Maankäytössä on huomioitava virkistäytymiseen soveltuvien alueiden käyttötarkoitukset ja niitä kehitettäessä olemassa oleva maasto ja luonnon erityiset piirteet.

On pelkästään kaupungin etu huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista. Hyvillä ja asianmukaiset työterveyspalvelut ja hyvinvointia lisäävät henkilöstöedut ovat tätä päivää. Niiden avulla edesautamme työssäjaksamista, työhyvinvointia, työn tuloksellisuutta ja veto- ja pitovoimaa. On hyvin tärkeää, että työntekijä kokee arvostusta ja nauttii ansaituista eduista.

Varhaiskasvatuksen, koulun, neuvolan palvelut ja erilaiset perhepalvelut tulee järjestää yhteistyössä kaupungin ja hyvinvointialueen kesken. Niiden välinen työnjako tulee olla selkeää jottei päällekkäisyys kuormita työntekijöitä ja aiheuta turhaa selvittämistyötä asukkaille. Neuvonta ja ohjaus oikeaan palveluun tulee olla jokaisen alalla työskentelevät tiedossa ja palveluiden polut kunnossa.

Ravinto on tärkeä osa terveyttä. Viime vuosina Vantaalla on puhuttu paljon kouluruoasta. Vantaan nuoret ja nuorisovaltuustokin ovat ottaneet kantaa asiaan. Tällä kaudella kouluruokaan panostetaankin ja sen budjettia kasvatettiin 300 000 eurolla ja sillä pyritään parantamaan kouluruoan houkuttelevuutta ja laatua. Tilannetta tulee seurata ja edistää edelleen. Kouluruoan, kuten ikäihmisten palvelulaitosruokailun tulee olla ravitsevaa ja maukasta. Myös valitustyötä on syytä lisätä. Ei ole lainkaan itsestään selvää, että ravinnon merkitys terveysteen olisi selvillä nuorilla tai heidän vanhemmillaan. Ruoalla on iso merkitys ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Jos vanhusväestöön kuuluva kaupunkilainen haluaa ja voi asua kotona, on kehitettävä liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluita. Erilaiset fyysistä toimintakykyä ylläpitävät toimet ovat hyvin tärkeitä. Fysioterapeutin kotikäynnit ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Palveluasumisessa ulkoilu ja liikkuminen ovat tärkeitä myös silloin kuin toimintakyky on heikko. Omaiset on otettava vahvasti mukaan toimintaan. Vapaaehtoistoiminnalle on tärkeää luoda toimivat ja innostavat puitteet. Vaikkei omaishoito olekaan varsinaisesti kaupungin tehtävä, on kaupungin hyvä nähdä sekin kumppanuutena, samoin pienet yksityiset palveluntuottajat.