Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja viiveetön sairaanhoito
- Ennaltaehkäisy, sujuva hoitoon pääsy ja hyvä hoitokokemus
- Henkilöstön saatavuuden ja yhteistyön ratkaisut
- Perhepalveluiden ohjaava rooli ja vanhemmuuden vahvistaminen
- Naisten terveyteen panostaminen
- Perheen ja läheisten roolin kirkastaminen terveys-, ja sosiaali- ja vanhuspalveluissa
- Luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen hyvinvointi- ja terveyspalveluissa
- Liikkuvien, lähelle tuotavien yksiköiden lisääminen sekä digi- ja etäratkaisujen kehittäminen
Lue lisää:
Ennaltaehkäisy, sujuva hoitoon pääsy ja hyvä hoitokokemus
Asukkaiden hyvinvointi on kaupungin ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä. Hyvinvointialueiden päätöksentekijöiden on tehtävä pitkän aikavälin ratkaisuja, joilla varmistetaan terveydenhuollon kestävyys. Vaikka ennaltaehkäisevä hyvinvointi- ja terveyden edistämistyö onkin kuntien vastuulla, on ennaltaehkäisy ja varhainen terveyden hoito tärkeä painopiste myös hyvinvointialueella. Ravinnolla, liikunnalla, ulkoilulla ja yhteisöihin kuulumisella on tutkitusti merkitystä terveydelle. Ohjaus ja valistustyö kuuluvat terveydenhuoltoon.
Oikea-aikainen ja sujuva hoitoon pääsy varmistaa sen, etteivät terveysongelmat kasaannu. Hoitokokemukseen on myös kiinnitettävä huomiota. Ihmisen sairastuttua kohtaamisella on aidosti merkitystä. Potilaan ohjaus oman terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen kuuluu ehdottomasti keinovalikoimaan. Pitkäaikaissairaille on varmistettava hoidon jatkuvuus samassa yksikössä ja pysyvässä hoitosuhteessa. Hoidossa ja hoitoon ohjaamisessa on huomioitava potilaan ikä ja muut hoitoon liittyvät tekijät.
Henkilöstön saatavuuden ja yhteistyön ratkaisut
Terveydenhuollon henkilöstöpulasta on tullut merkittävä haaste. Hyvinvointialueen henkilöstön saatavuus on avainasemassa niin ennaltaehkäisevän kuin viiveettömän sairaanhoidonkin takaamiseksi. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen vaatii monipuolisia ja laaja-alaisia ratkaisuja.
Työolosuhteiden parantaminen on avainasemassa. Hyvinvointialueiden päätöksenteossa on huomioitava työn kuormittavuus ja palkkaus, jotka vaikuttavat suoraan alan vetovoimaan. Työvuorosuunnittelun joustavuus, työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ja kilpailukykyinen palkkaus ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan parantaa alan houkuttelevuutta. Teknologian, kuten tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntämällä voidaan myös helpottaa rutiinityötä ja antaa ammattilaisille enemmän aikaa potilastyöhön.
Koulutusta tulee kehittää. Hyvinvointialueiden on varmistettava, että terveydenhuollon ammattilaisten koulutusmäärät ovat riittäviä ja tarpeita kattavia ja, että koulutuspolut ovat joustavia. Kansainvälisessä rekrytoinnissa tulee huomioida Suomeen muuttavien terveydenhuollon ammattilaisten riittävä Suomen kielen taito ja kielikoulutus. Potilaan kohtaaminen ja keskinäinen ymmärrys on oleellista hoidon kannalta.
Päätöksenteossa on otettava huomioon julkisen ja yksityisen sektorin mahdollisuudet yhteistyöhön. Yksityiset terveyspalveluiden tuottajat ovat tärkeässä roolissa oikea-aikaisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon takaamiseksi. Erityisesti pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat tärkeitä kumppaneita alueen oman palveluverkoston täydentäjinä. Yhteistyö hyvinvointialueen ja kaupunkien välillä on hyvin tärkeää erityisesti hyvinvointityössä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Käytettävien toimien ja toimijoiden arviointia ja hoidon vaikuttavuuden seurantaa tulee kehittää. Toimiviksi todettuja käytänteitä tulee käyttää hoitotyön ammattilaisia kuullen. Myös kolmannen sektorin palvelut tukevat terveydenhoidon palveluita. Hyvinvointialue hyötyy matalamman kynnyksen palveluista, sillä ne vähentävät painetta ylemmillä portailla.
Perhepalveluiden ohjaava rooli ja vanhemmuuden vahvistaminen
Hyvinvointialueet vastaavat perhepalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä, jotta perheet saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja joustavasti. Perhepalvelut kattavat laajan kirjon eri palveluita, jotka edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti.
Hyvinvointialueiden tarjoamat peruspalvelut, kuten neuvolat, perheneuvolat ja perhekeskukset, tarjoavat ohjausta ja tukea kaikille lapsiperheille. Sekä neuvolan että perheneuvoloiden työtä tulee vahvistaa. Keinovalikoimaan tulee lisätä enemmän elämänhallinnan ohjausta, neuvontaa vanhemmuuden vahvistamiseen ja valistusta tavanomaisista lapsiperheen arkirutiineista. Synnytyksen jälkeinen fysioterapiakäynti ja ohjaus on liitettävä äidin synnytyksen jälkeiseen hoitoon. Esimerkiksi vatsalihasten erkanema on yleinen synnytyksenjälkeinen fyysinen trauma ja se aiheuttaa monimuotoista haittaa äidille. Erilasten vertaisryhmien mahdollistaminen on tärkeää tuoreiden vanhempien hyvinvoinnin kannalta.
Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon tulee jatkossakin olla lähellä oppilasta. Niillä on oltava myös vahva ohjaava rooli muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Lastensuojelun tehtävänä on varmistaa lapsen hyvinvointi ja turvallisuus sekä tukea perheitä niin, että ongelmat eivät kasva liian suuriksi. Huoltajat tulee ohjata tarvittavien mutta tilapäisten palveluiden äärelle niin, että huoltajat saavat ongelmatilanteen ratkaistua ja perhe pääsee elämässään eteenpäin. Lastensuojelussa lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuus on ehdottomasti ensisijaista. Sijaishuollon ratkaisuja on aina edistettävä lapsi edellä.
Perheen kohdatessa vakavan kriisin kuten lapsen tai vanhemman vakavan sairastumisen tai menehtymisen, on apua tarjottava. Ei odoteta, että perhe tai lapsi itse kykenisi hakemaan apua.
Naisten terveyteen panostaminen
Työikäisten palveluissa tulee huomioida joustot vastaanottoajoissa. Naisten terveys on aivan oleellista perheiden hyvinvoinnin kannalta. Työikäiset naiset edelleen kannattelevat suurinta vastuuta perheiden arjesta. Heidän hyvinvointinsa ja terveytensä on aivan oleellista. Erityisesti ruuhkavuodet ja vaihdevuodet tuovat monenlaista muutosta ja haastetta työiässä olevien naisten arkeen. Äitien hyvinvointi heijastuu voimakkaasti perheeseen, niin lapsiin kuin parisuhteeseenkin. Vaihdevuosien aikaiseen hoitoon on kiinnitettävä huomiota julkisessa terveydenhuollossa. Monet naiset kärsivät tällä hetkellä aivan turhaan jopa kymmeniä vuosia hormonaalisista oireista. Julkiseen terveydenhuoltoon tulee papa -seulontojen yhteyteen liittää maksuton vaihdevuosiin liittyvä gynekologikäynti naisen täytettyä 40 vuotta. Sen yhteydessä tarkastetaan rautavarastot ja annetaan liikunta- ja ravinto-ohjausta.
Perheen ja läheisten roolin kirkastaminen terveys-, ja sosiaali- ja vanhuspalveluissa
Perheillä ja omaisilla on merkittävä rooli hyvinvointi-, terveys- ja vanhustenpalveluissa. He toimivat tärkeänä henkisenä tukena sairastuneelle sekä käytännön apuna arjen toiminnoissa ja hoivassa. He toimivat tukena ja apuna palveluita tarvitseville. On tärkeää vahvistaa perheen ja omaisten roolia kaikessa alueen palveluissa. He eivät ole passiivisia sivustaseuraajia vaan aktiivisia tekijöitä ja vastuunkantajia. Hyvinvointialueiden on tunnistettava omaisten merkitys ja ottaa heidät hyvin vastaan osana alueen tekemää hoivatyötä. Erityisesti vanhusten hoivatyössä omaisille on tarjottava ohjausta ja koulutustakin, jotta osallistuminen omaisen hoivatyöhön helpottuu. Erityisesti juuri vanhustenhuollossa omaisten mukanaolo voi parantaa hoidon laatua, lisätä turvallisuuden tunnetta ja edistää ikäihmisten hyvinvointia.
Yksinäisyyden aiheuttamia terveyshaittoja on tutkittu. Siihen liittyy niin fysiologisia kuin mielenterveyden haittoja. Yksinäisyys on jopa ennenaikaisen kuoleman riski. Myös hyvinvointialueella on tehtävä yksinäisyyttä vähentävää työtä.
Luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen hyvinvointi- ja terveyspalveluissa
Luonnossa oleilun ja liikkumisen sekä ulkoilun terveysvaikutuksista on paljon tutkittua näyttöä. Tuore Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys osoittaa, kuinka iso taloudellinenkin merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Hengitysterveyden edistämisen kannalta metsillä ja viherympäristöillä voi olla vaikutusta muun muassa astman ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja lääkityksen käyttöön. Vahvin näyttö löytyy luontoon pääsyn ja mielen hyvinvoinnin väliltä. Selvityksessä suositellaan, että luonnon terveysvaikutukset tulee ottaa entistä paremmin huomioon sosiaali- ja terveysalalla hoitopolkujen ja -suositusten suunnittelussa.
Ilmastonmuutoksen tuottamat sää- ja ilmastoriskit näkyvät jo arjessa. Lähiluonto ja luontokontakti suojaavat ilmansaasteilta ja vahvistavat elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Muuttuvat lämpötilat ja lisääntyvät sademäärät vaikeuttavat myös rakennusten kosteudenhallintaa, jolloin riskit sisäilmaongelmille ja sitä kautta ihmisten terveydelle kasvavat. Ennalta varautuminen on tärkeää myös terveydenhuollossa.
Liikkuvien, lähelle tuotavien yksiköiden lisääminen sekä digi- ja etäratkaisujen kehittäminen
Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja lieventää henkilöstöpulaa. Etävastaanotot, tekoälypohjaiset diagnostiikkatyökalut ja automaatiota hyödyntävät järjestelmät voivat vapauttaa ammattilaisten aikaa kriittisempiin tehtäviin. Hyvinvointialueiden on panostettava digitaaliseen infrastruktuuriin sekä henkilöstön koulutukseen uusien teknologioiden käytössä. Selkeät potilasportaalit helpottavat potilaan omaan terveyteen liittyvää omaseurantaa. Digitaalisuus ei saa kuitenkaan tapahtua potilaskohtaamisen kustannuksella vaan sen tukena. Etäratkaisut edistävät omalta osaltaan myös esteettömyyttä esimerkiksi sellaisten potilaiden kohdalla, joille sisäilmaan tai liikkumisen sujuvuuteen liittyvät seikat ovat haastavia. Liikkuvilla palveluilla mahdollistetaan hoidon tuominen lähemmän potilaita esteettömyystilanteissa tai silloin, kun jonkin tarvittava palvelu on tarpeettoman kaukana potilasta. Esimerkiksi kotiin tuotavat fysioterapiapalvelut ovat tärkeässä roolissa ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Potilaat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Se on huomioitava hoidon hyvä saavutettavuuden varmistamiseksi.